Tieni vei maailman ääriin

 

Mother/Child Hospital Inauguration: Ghana JC lahjoitti yhteistyössä Swiss JC:n kanssa äiti/lapsisairaalan Brong’ahavoon, maksoimme 2 vuotta kätilön palkan ja kaikki sairaalatarvikkeet. Ensimmäinen syntynyt vauva sai nimen Jaycee (poika) ja toinen Satu (tyttö).

 

Kirjoittaja: Satu Harkke, UPP (Ultra Past President) ja senaattori #60190

—–

Satu Mozart-illallisella Wienissä

Satu Mozart-illallisella Wienissä

Metka harrastus tämä JC.  Aurajoen Nuorkauppakamari – tai pikemminkin hyvät ystäväni – kosiskelivat minua mukaan mahtavaan joukkoon. Lähdin mukaan sata lasissa. Olin vuoden koejäsen ja vuoden tulokas (tai mikä sen palkinnon nimi on, jossa saa 2,25 m pitkän puoshaan?).

Heti koejäsenvuonna kolusin ensimmäiset Eurooppa- ja maailmankokoukseni, joissa nuorkauppakamaritoiminta näyttää todellisen luonteensa. Alue- ja kansallisissa kokouksissa pääsin heti markkinoimaan mitä merkillisempiä hankkeita koko maan jiiceille. Omassa kamarissa järjestettiin hyvää koulutusta, hauskoja juhlia ja monenlaista toimintaa koko perheelle.

Minuun JC-kärpänen puri heti. Muistan, miten uran ihan alkuportailla kansallisessa kokouksessa meitä koulutti JC-konkari Riitta Saarikangas. Hän kysyi, mitä kukin odotti harrastukselta. Minulla oli paljon tavoitteita. Ajattelin, että jos ne tekisi kunnolla, voisi päästä senaattoriksi. Vähänpä tiesin, minne tavoitteeni minut veisikään ja mitä kaikkea on saanut kokea jiiceenä eri mantereilla, lopulta myös senaattorina.

Ankka-hallitukseen halusin mukaan heti alkumetreillä, sillä siellähän kaikki hauska suunniteltiin ja toteutettiin. Jäsenet jaettiin lohkoihin, jotta kaikilla oli mahdollisuus päästä toteutuksiin mukaan. Omasta kamariurastani muistan ainakin IPRO-, VP1- (LOM), Pressa- ja IPP-vuodet. Näinä vuosina Aurajoen Nuorkauppakamari kehittyi, ja maineemme hauskanpidon taitavana kamarina vahvistui.

Pressavuoteeni 1991 mahtui ensimmäinen twinning-sopimuksen allekirjoitus Tarton NKK:n kanssa. Silloin oli myös Helsingin maailmankokous, jossa olin järjestämässä yhtä päätapahtumaa, Venäjän kaupan seminaaria. Niinä tuulisina aikoina Neuvostoliitto hajosi, ja Venäjän Federaatio peri Neuvostoliiton kansainvälisen aseman. Suoritin kouluttaja-koulutuksen Eurooppa-kokouksessa Koldingissa. Monta muutakin upeaa juttua tuolloin tehtiin, mutta niistä historiikit kertovat tarkemmin.

Aurajokilaisilla oli tapana ajatella, että ellemme puheenjohtajavuotemme jälkeen hae aluejohtajaksi, joku aluevirka, kuten RC:n tehtävä, oli meille otollinen. Sitä tehtävää minäkin IPP-vuotenani hoidin. Sain näin osallistua seuraavankin vuoden pressojen kokouksiin, mikä hallitusakatemiat ynnä muut huomioiden oli aika nasta juttu.

Näihin vuosiin omassa työelämässäni tapahtui myös merkittäviä muutoksia. Luovuin perheyrityksestä ja lähdin viemään suomalaisia yrityksiä kansainvälisille markkinoille. Avasin ovia yrityksille kansainvälisiin järjestöihin (YK, UNHCR, UNIDO, UNDP, WHO, RC, ILO jne). Asuin muutaman vuoden ajan paljon Genevessä ja Wienissä, joissa projektit olivat haastavia ja mielenkiintoisia.

Joku YK:ssa oli kuullut, että olen kouluttaja maailmanlaajuisessa nuorkauppakamarijärjestössä. Kaupallisten projektien ohessa minut kutsuttiin kouluttamaan Genevessä vaikuttamista ja kokouskäyttäytymistä. Nuorkauppakamaritoiminta todella avasi erikoisia ovia.

Minulle tämä harrastus on aina ollut erityisesti nuorKAUPPAkamaritoimintaa. Yrittäjänä minulla on ollut monta rautaa tulessa, ja omassa kamarissa on ollut samanhenkistä porukkaa. Kotimaiset jiiceet olivat ja ovat erinomainen viiteryhmä ja merkittävä markkina, jos asian osaa katsoa oikealta kantilta.

Olen käyttänyt kansainvälistä nuorkauppakamariverkostoa lanseerauksissa. Olen myös saanut ammattimaista apua kamarilaisilta muun muassa lehdistötilaisuuksien järjestämisessä Saksassa, Belgiassa ja Itävallassa.

Aktiivivuosinani päädyin perustamaan tiikki-sahan Ghanaan Länsi-Afrikkaan. Matkustin sinne ensi kertaa ympäristöasioissa. Ja pitihän minun selvittää ennen matkaa, löytyisikö maasta ystäviä. Sain JCI:lta kontaktin ja tiedon, että JC-toiminta oli alkanut Ghanassa, mutta heillä ei ollut vielä keskusliittoa.

Sittemmin asuin perheineni melkein neljä vuotta Ghanassa, jona aikana majoitin kolme JCI VP:tä ja yhden maailmanpresidentin kotonani. Perustimme Ghanaan kolme uutta kamaria ja keskusliiton, loimme kansallista toimintaa ja haimme Area A-conferencea.

Toimin kolme vuotta keskusliitossa, ja merkittävä osa kokouksista pidettiin kotonani ”House Tretuvillessä”. Näistä Ghanan aikojen keskusliiton kollegoistani on tullut Länsi-Afrikkaan merkittäviä liike- ja valtiomiehiä. Kaikki kertovat, että herätys yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen tuli nuorkauppakamarista.

Palasin Suomeen ja omaan kamariin ulkomaanvuosien jälkeen, mutta työt veivät minua edelleen yli 200 päivää vuodessa ulkomaille. Kansainvälisissä kokouksissa ja maailmalla matkatessani minulla on miltei kaikkialla JC-ystäviä, joiden kanssa on hauska viettää aikaa, olla mukana tekemässä heidän projektejaan ja saada tukea omissa hankkeissa. Olen emännöinyt ulkomaisia jiiceitä kotonani ja rakentanut heille bisnestapaamisia Suomessa ja Pohjoismaissa.

Nykyiset työni ovat suomalaisen cleantechin, energian  ja terveydenhuollon innovaatioiden parissa – ja niiden maailmanmarkkinoinnin avaamisessa. Lisäksi Afrikka on ominut minut kirjaimellisesti. Teen muutamissa itäisen ja keskisen Afrikan maissa valtionjohdon ja African Unionin kanssa kehitysohjelmia, tuen liennytystä ja haen hankkeille rahoitusta, joilla voi luoda työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Tässä yhdistyy myös sinivalkoinen puoleni: etsin suomalaisille teknologioille asiakkaita kasvavilta markkinoilta, jotta meille suomalaisille riittää töitä jatkossakin.

Aktiivisen nuorkauppakamariuran hienoin palkinto on senaattorius, ainaisjäsenyys järjestössä. Minä sain senaattorinumeroni JCI:n Senate’n puheenjohtajalta, hyvältä ystävältäni Petri Niskaselta anno domini 1999, siis viime vuosituhannella.

JC-polkuni, kuten koko elämänikään, ei ole ollut aivan tavallista taaplaamista, mutta matkan aikana on usein tullut mieleen, miten kirjaimellisesti minua on ohjannut…

  JCI CREED

We believe that faith in God gives meaning and purpose to human life;
That brotherhood of man transcends the sovereignty of nations;

That economic justice can be best won by free men through free enterprise; 
That government should be of laws rather than of men;
That earth’s great treasures lies on human personality;
And that service to humanity is the best work of life.

 

Independence day: Emännöin neljänä vuonna Ghanassa Suomen itsenäisyysjuhlia, jossa vieraana mm. presidentti J.J Rawlins, Ghanaan accreditoidut suurlähettiläät, ministereitä ym. Kuvassa Tunisian suurlähettiläs, Satu, metsäministeri, High Commissioner of UK, Henry Agblevor JCI NP 1996 ja Peter Richardsson JCI NP 1994.

JC Community Literacy Project: Ghana JC teki joka vuosi lukutaitoprojektin kylissä, joissa ei ollut koulua. Tyttäreni olivat erittäin kiinnostuneita tästä projektista.

 

 

 

 

 

 

 

 

JCI NP ’96 Henry Agblevor toimistossani Accrassa

Ghana Jaycees Board Meeting

 

Ghana New Year Official celebration, Jaycees officially invited

JC Training in Accra Ghana 1993

 

 

 

 

You may also like...