Stressitön mieli, vahvempi mieli!

Kirjoittaja: Terhi Mäkiniemi


 

Stressitön mieli, vahvempi mieli!

Kiristääkö? Rentoudutko riittävästi? Takkuavatko ajatukset?
Muutosten ja kiireen keskellä taito rentoutua voi unohtua. Stressitön mieli luo vaihtoehtoja ja kurottuu kohti ratkaisuja, joita kireä mieli ei löydä.

Kun pinna on pitkään kireällä, lihaksetkin jumiutuvat. Kyky katsoa asioita uusista näkökulmista, taito luoda uutta ja kyky kohdata itsestä erilaisia ihmisiä hankaloituvat. Avain hyvinvointiin ovat  kyky rentoutua ja rauhoittaa mieli. Stressitöntä mieltä eivät kiire, tai tiukat työtilanteet taita kippuralle.

Selätä stressi

Amerikassa tehtyjen lukuisten yliopistotutkimusten pohjalta stressi on 90-95 prosenttisesti sairauksiemme taustalla.  Siksi tutkijat maailmalla suosittavat terveyden vahvistamista ensisijaisesti stressin selättämisellä.

Stressi on psyykkis-fyysinen rasitustila, jossa elimistön tasapaino häiriintyy uhaksi koetusta asiasta. Vaikkemme asu enää luolamiehen tavoin ja juokse karkuun sapelihammastiikereitä, aivojemme kautta pelkäämme herkästi paperisia tiikereitä.  Stressin iskiessä aivot ampaisevat hälytystilaan 24/7 eikä rentoutuminen luonnistu. Stressi virittää kehoa ja mieltä, tuo toimintaan lisävalppautta ja näin kykyä tehdä enemmän, hetkellisesti. Pitkittynyt stressi nakertaa muun muassa työmuistia, uuden oppimista, aloitteiden ja päätösten tekemistä sekä kykyä tuntea myönteisiä tunteita. Stressi laskee vastustuskykyä, pidentää flunssia, vie yöunet ja heikentää ruoansulatusta.

Päinvastoin kuin stressireaktio rentoutusreaktio ei ole automaattinen. Siksi sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita.

Opi rentoutumaan, jaksa paremmin!

Rentoutusreaktio ei ole automaattinen, sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita. Rentoutua voi paikasta riippumatta. Mitä helpommaksi rentoutumisen tekee, sen useammin tulee rentouduttua. Pikavinkkejä rentoutumiseen ovat päivittäiset palleahengitykset, katseen kohdistamisharjoitukset, keskittymisharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, kehon eri osien jännitys-rentoutusharjoitukset, sekä huolten ja murheiden kirjaaminen erilliseen päiväkirjaan.

Uusien asioiden, reittien, harrastuksen opettelu, metsässä kävely, saunominen, musiikin kuuntelu, käynnit taidenäyttelyssä, tai museossa, uiminen, käsillä tekeminen lisäävät myös rentouden kokemusta.

Useissa stressitutkimuksissa on todettu 1:2-menetelmän hengitysten aktivoivan ehkä nopeimmin parasympaattista, kehoa ja mieltä rauhoittavaa, hermostoa. Yksi tehokkaimmista hengitysmenetelmistä on 5/9 X 8. Siinä sisäänhengityksellä lasketaan viiteen, uloshengityksellä yhdeksään ja toistetaan kahdeksan kertaa.

Kun keho ja mieli oppivat jälleen rentoutumaan,  hiipivän kireyden tunnistaa herkemmin ja jaksaa paremmin muutosten keskellä.

Rentoutumisen hyötyjä:

  • Lisää mielihyvähormonien määrää,
  • kehittää luovuutta,
  • Laskee stressihormonien eritystä ja lihasjännitystä,
  • Parantaa ongelmanratkaisutaitoja,
  • Kasvattaa keskittymiskykyä,
  • Edistää fyysistä palautumista,
  • Kohottaa mielialaa,
  • Nopeuttaa nukahtamista,
  • Syventää unen laatua,
  • Parantaa mielenhallintaa
  • Verenpaine alenee,
  • Kasvattaa stressinsietokykyä.

Lisää rentoutta elämään

  1. Puhelin.  Hanki ja lataa aivotoimintaa tasaavaa musiikkia, ääniaaltoja, rentoutusäänitteitä, meditaatioita puhelimeen.
  2. Hengitys. Keskity vain hengittämiseen kaksi-kolme minuuttia kerrallaan.
  3. Yhdistä liike ja hengitys, venyttele rauhallisin liikkein.
  4. Tauota tekemisiä.
  5. Muista mielihyvä.

Teksti: Terhi Mäkiniemi, työyhteisökouluttaja, työterveystoimittaja, muutosvalmentaja, coach, NLP Trainer, Social Panorama Consultant

http://www.stressitonmieli.fi/

www.terhimakiniemi.fi

katse taivaaseen jarvi taustalla tiinan ottama

 

 

You may also like...