Hyvää hytinää työyhteisössä

Kirjoittaja Kirsti Kehusmaa


Jähmeinkin organisaatio kokee ainakin hetkellistä tytinää ja tärinää, kun joukkoon liittyy juuri opintonsa päättänyt innokas nuori aikuinen tuoreine oppeineen ja ideoineen. Sama ilmiö on nähtävissä työpaikan vaihtajan tullessa taloon. Uusia tulokkaita yhdistää halu olla kiinteä osa työyhteisöä ja täyttää ne lupaukset, joilla työpaikka on saavutettu.

Monissa työyhteisöissä osataan kuunnella herkällä korvalla uusimpien organisaation jäsenten kehitysehdotuksia ja viedä ideoita jopa toteutukseen asti. Joskus suorastaan naiivisti uskotaan rekrytointien saattavan organisaation kyvykkyyden uusiin ulottuvuuksiin. Ääriesimerkit vankasta uskosta rekrytoitujen uudistusvoimaan nähdään ajoittain pörssiyhtiöissä, joissa jo pelkästään tieto ylimmän johdon vaihtumisesta voi saada kurssiarvot nousuun.

Yritys on kuitenkin heikoilla, jos sen kyky uudistua perustuu vain rekrytointeihin. Kilpailukyky syntyy yrityksen erityisyydestä – jostakin sellaisesta, jota asiakkaat arvostavat ja jota kilpailijoilla ei ole. Tämä erityisyys on usein monimutkainen yhdistelmä osaamisia, kulttuuria, teknologiaa, toimintamalleja, verkostoja, mainetta ja asenteita. Johdon keskeisenä strategisena tehtävänä on tunnistaa kilpailukykytekijöitä sekä huolehtia niiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen tarkoittaa käytännössä jatkuvaa uudistumista. Tähän puolestaan tarvitaan koko työyhteisön intoa ja halua uudistaa ja uudistua. Henkilöstön osaamista on pystyttävä monipuolisesti hyödyntämään kehitystyössä. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että organisaation osaaminen kehittyy halutulla tavalla. Kilpailukyky ei voi perustua yksittäisten henkilöiden kyvykkyyteen tai haluun kehittää toimintaa. Jos näin on, organisaation erityisyys kävelee ulos päivittäin yrityksestä työajan päättyessä ja lopullisesti työsuhteen päättyessä.

Parhaimmillaan kehitystyöstä tulee organisaatiota voimaannuttava, positiivinen kierre. Työyhteisöön syntyy silloin hyvää hytinää, pöhinää, kipinää, täpinää – miksi sitä itse kukin haluaa kutsua. Hyvää hytinää on usein luonnostaan startup-yrityksissä tai muutoin vahvassa kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä. Aloittelevien yritysten haasteena on kuitenkin saada yritteliäisyys ja kehitysinto suunnattua ja ohjattua siten, että muuttuu konkreettiseksi liiketoiminnaksi.

Vakiintuneemmissa organisaatioissa yritteliäisyyttä ja innovatiivisuutta täytyy ruokkia aktiivisesti. Uudistamiselle on luotava tarvetta, puitteita ja toimintamalleja. Yhdessä tekemisen kautta syntyy yhteisiä oivalluksia ja onnistumisia. Myös yhteiset epäonnistumiset ja haasteet tuovat organisaatioon kokemuksellista oppia, jota on yleensä hyvin vaikea kopioida tai monistaa organisaatiosta toiseen. Kynnys tehdä muutoksia madaltuu, kun yhteisöön kertyy osaamista kehitystyön tyypillisistä ongelmakohdista ja niiden ylittämisestä. Yksilön oman työn merkityksellisyyden tunne kasvaa vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien sekä koetun arvostuksen ja osaamisen kehittymisen myötä. Ja näin myönteinen kehityspyörre vahvistaa itseään sekä yksilön että työyhteisön tasolla.

Kuka ei haluaisi olla työpaikassa, jossa on hyvää hytinää?

 

Kirjoittaja Kirsti Kehusmaa
Toimitusjohtaja,rehtori
Rastor Oy

 

You may also like...