Mistä tietää, että stressi on karannut hallinnasta ja mitä silloin pitäisi tehdä?

Tuoreiden tutkimusten mukaan pitkäaikainen stressi muuttaa aivojemme toimintaa ja saattaa saada aikaan jopa muistisairauden. Stressi itsessään ei kuitenkaan ole huono asia, se on toimintamme moottori, joka saa meidät suoriutumaan. Lyhyt kestoisena stressi on meille siis valtava voimavara, jonka alkuperäinen tarkoitus on auttaa meitä toimimaan tilanteessa, jonka aivomme tulkitsevat uhkaavaksi.

Merkitsevää hyvinvointimme kannalta on stressin ja siitä palautumisen tasapaino. Niin kauan, kun palaudumme aiheutuneesta stressistä, kehomme on tasapainossa. Haitalliseksi stressi muodostuu silloin, kun emme enää palaudu siitä ja tila alkaa kuluttaa voimavarojemme niiden lisäämisen sijaan. Pitkittynyt stressi uhkaa suorituskykyämme ja hyvinvointiamme. Se heikentää muistia, vaikeuttaa päätöksentekoa ja johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi mielialanvaihteluita, heikentynyt Minä-kuva, ahdistuneisuutta, masennusta, suoliston ja vatsan ongelmia, hallitsematonta painonnousua, unihäiriöitä ja lopulta jopa unettomuus. Toisin sanoen, stressitilan kroonistuessa sairastumme.

Kuulostaa vakavalta, eikö?

ANKK:n kesäpäiviä sponsoroinut Tuija Lehtinen DoBe Hyvinvointivalmennukset Oy:ltä auttaa ihmisiä saamaan stressin ja sen haitalliset vaikutukset hallintaan. Stressiin pääsemme pureutumaan mittaamalla ja kartoittamalla sen lähteitä ja syitä arjessamme. Stressi on hyvinvointimme kannalta paljon laajempi käsite kuin yleensä tullaan edes ajatelleeksi. Tervehtymistä usein estää se, että emme tiedosta oireitamme stressiperäisiksi. Tilan tiedostaminen usein tapahtuu vasta, kun stressi mitataan tai kun joku osaa esittää meille oikeat kysymykset.

Tavallisimmin tiedostamme stressioireista suorittamiskeskeisyyden, työhön, talouteen tai ihmissuhteisiin liittyvät huolet ja muut paineet, mutta kehoon kohdistuvat stressitekijät ovat meille usein vieraampia. Tällaisia ovat vain muutamia mainitakseni kipu, ylikunto, unihäiriöt, huono työergonomia, matala-asteinen tulehdus, vääränlaiset ruokatottumukset sekä suolisto- ja ruoansulatusvaivat. Pitkään jatkuneella stressillä on tunnettuja yhteyksiä muun muassa häiriintyneeseen uneen, immuniteettiin, ruuansulatukseen ja muihin sairauksiin. Tämä onkin jo pitkään ollut tiedossa. Siitä huolimatta aivan liian usein hoidetaan oireita eli seurauksia, eikä niiden syitä.

Stressi siis uhkaa suorituskykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Mitä stressille sitten pitäisi tehdä? Täytyykö lopettaa työt tai täytyykö jättää perhe välttääkseen stressin?

Onneksi ei tarvitse! Stressi on mahdollista saada hallintaan ja oppia toimimaan sen kanssa niin, ettei se aiheuta haittaa mielelle tai keholle. Tuija Lehtisen ammattitaitoa on opettaa tunnistamaan, milloin ja miten stressiä pitää hallita. Kun stressi on hallinnassa energiatasot riittävät pitkin päivää, hormonitoiminta on tasapainossa ja elimistö kykenee palautumaan tulehduksista ja soluvaurioista nopeasti. Paras tapa hoitaa immuniteettinsa kuntoon, on hoitaa stressi kuntoon. Tämä on hyvä todeta näin Covid-19 aikana myös.

Mistä sitten tietää, jos stressi on karannut hallinnasta?

Uni on yksi parhaista tavoista seurata omaa palautumistaan. Stressihormonit kuten kortisoli vaikuttavat meihin virkistävästi, koska on sanomattakin selvää, ettei petoja pakoon juostessa sovi nukahtaa kesken matkan. Pitkittynyt stressi näkyy siis esimerkiksi kohonneena kortisolitasona, joka estää meitä nukkumasta kunnolla – ja ironista onkin, että palautumiseen tarvitaan laadukasta unta. Tutkimusten mukaan kolmasosa suomalaisista nukkuu huonosti ja joka kymmenes kärsii yli kuukauden mittaisista unihäiriöistä.

Unen määrä tunteina on kuitenkin vain yksi mittari, joka ei kerro koko totuutta palautumisasteestasi. Määrän lisäksi kannattaa kysyä itseltään, että heräätkö virkeänä vai väsyneenä. Univaje on aivoille haitallista ja heikentää kognitiivisia toimintoja samaan tapaan kuin humalatila, ja aivotoiminta kärsiikin jo parin tunnin univajeesta. Unen laatuun voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla, liikunnalla ja ruutuajalla, mutta aina kotikonstit eivät riitä. Unilääkkeiden tiedetään lisäävän lähinnä unen määrää, mutta laatu saattaa edelleen olla heikkoa sivuvaikutuksista puhumattakaan. Pillereiden sijaan kannattaa kokeilla keskittyä stressinhallinnan eri keinoihin, erilaisiin rentoutustekniikoihin; Hypnoterapiaan, NLP:hen, hengitystekniikoihin, tai tunteiden käsittelyyn esim EFT:n avulla. Lisää menetelmistä https://hyvinvointivalmennukset.fi/

Hyvinvointivalmennuksien yhteyteen aukeaa syyskuussa myös Relaamo-toiminta, jossa on mahdollista hyödyntää uutta teknologiaa stressin peräisten oireiden ja unihäiriöiden hallintaan saamiseksi. Neurosonic on patentoitu ratkaisu, joka lähettää kehoon matalataajuista värähtelyä, joka puolestaan antaa rentoutumissignaalin autonomiselle hermostolle. Tällöin tavoitteena on helpottaa stressin aiheuttamia hermostollisia vaikutuksia, jotka yhdessä homonien kanssa säätelevät kehomme palautumiseen liittyviä mekanismeja. Jos olet joskus kuullut sanonnan “kaikki vaikuttaa kaikkeen” niin se pätee erityisen hyvin ihmisiin ja stressin hallintaan.

Stressinhallintaan ei ole olemassa ihmepilleriä, joka sopisi kaikille tai kaikkiin tilanteisiin. Jokainen meistä on erilainen ja jokaisen elämäntilanne vaikuttamismahdollisuuksineen on omanlaisensa – aina kotikonstit ja oma osaaminen eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylikuormituksen ja stressin hallitsemiseen. Tällöin on hyvä tunnistaa, milloin oma työkalupakki tyhjenee ja milloin kannattaa purkaa hermoston, hormonien ja mielen stressivyyhtiä ammattilaisen kanssa.

You may also like...